torstai 13. lokakuuta 2016

Julkinen etu kontra yritysten etu

 Olemme siirtymässä, kovassa vauhdissa, kohti aikaa jossa yritykset jyräävät valtion.
Joku ökyrikashan on jo lausahtanut, valitettavasti en muista kuka, että, valtiot eivät enää mahda meille mitään.

Tämä on todella karsea tulevaisuuden kuva ja uhkaa jo, jollemme torju sitä.

Helsingin Sanomien  vieraskynä palstalla 5.10.2016 Heikki Bergholm, Solidium Oy:n hallituksen puhenjohtaja ja/tai jäsen vuosina 2013-2015 hehkuttaa lainsäädännön ja sopimusten muutosta, jolla valtiollista yrittäjyyttä siirretään yksityisiin käsiin.

Eräs viimeisimmistä suurista esimerkeistä on sähkön siirtoverkkojen pakkosiirto valtionyhtiöltä yksityiselle yritykselle. Välitön vaikutus, hurja hinnan korotus. Miksi ei asioita saa hoitaa yhteiskunnallisti järkevällä tavalla.

Osakeyhtiöiden ainoa tavoite on tuotta voittoa omistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta mainittu. Onneksi yhtiöjärjestyksen muotoilu jättää vielä tilaa järjen käytölle, sitä pitää myös käyttää.

Bergholm pitää valtion yhtiöomistusten arvoa aivan liian suurena bruttokansantuotteeseen verrattuna, ja vertaa sitä Ruotsiin ja vanhoihin EU-maihin, joihin verraten Suomen valtio vielä omistaa suhteellisesti enemmän, onneksi.

Bergholm unohtaa, että ilman valtiota ja sen teollisuuspolitiikkaa ei kapitalisteilla olisi juuri mitään tavoittelemisen arvoista. Pitäkäämme kiinni luomistamme arvoista.

Bergholm vertaa myös valtion ja yksityisten yritysten tuloksia. Hänen mielestään yksityiset yritykset tuottavat paremmin, tosin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Mitä hyötyä on valtiolle tai yteiskunnalle yritysen tuloksesta joka kikkaillaan lähes olemamattomaksi ja loppukin kiikutetaan paratiisisaarille. Yhteiskunnallisesti on monta kertaa parempi käyttää se hiukan vaatimattomampi tulos yhteiskunnan hyväksi.

Se minkä yhteisesti saamme aikaan, työntekijät siinä ylivoimaisesti suurimpana ryhmänä, se jakakaamme yhteisesti.

Solidiumin logo, yhtä kiemura kuin valtion yrityspolitiikka.





keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Myytti murtui

Vanha hokema: Kun rikkaat onnistuvat kahmimaan lisää omaisuutta, niin murusia varisee köyhillekin. Eli kaikilla menee paremmin.

Tilastokeskuksen tuoreen tilaston "Nettovarallisuuden jakautuminen" mukaan rikkaat ovat pystyneet kehittämään rikastumisen jalostusastetta, nyt ei enää tipu köyhille edes murusia.

Varakkaimman kymmenyksen varallisuus on vuosina 1987 - 2013 kasvanut huimasti. Kun rikkain kymmenys vuonna 1987 omisti noin 36,4 % koko varallisuudestamme oli osuus vuonna 2013 kasvanut jo 44,5 %:iin.

Varallisuuden köyhemmässä päässä varallisuusprosentit ovat samana ajankohtana laskeneet.
Varallisuuden alenemisen on joutunut toteamaan niinkin suuri osa kansasta kuin 60 %.

Olisiko aika saada asiaan muutos?

Eduskuntavaalit ovat ovella. Äänestäkää ihmiset oman hyvinvointinne puolesta. Äänestäkää ehdokkaita jotka uskaltavat käydä rikkaiden perstaskussa ja parantaa näillä varoilla sen 60 %:in elintasoa. Nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista heitä ei löydy. Pienpuolueissa on vähävaraisten toivo.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Puhe keskioluestako turhaa

Kepun ehdotuksesta keskioluen siirtämisestä Alkoon nousi hurja haloo. Kepu pyörsikin nopeasti ehdotuksensa. Puheenjohtaja Sipilä totesi pahimman kohun laannuttua, että nyt päästään puhumaan oikeista asioista.
Alkoholi aiheuttaa Suomessa kosolti kuolemia ja sairastumisia ja monia sosiaalisia ongelmia. Keskioluen nauttiminen muodostaa kokonaiskulutuksesta leijonan osan.
Eli kyllä siinä on ihan oikea puheenaihe.
Ilmeisesti keskioluen siirtäminen Alkoon ei ole tällä hetkellä oikea toimenpide, ei ainakaan suosittu.

 Mitä siis voitaisiin tehdä? Voitaisiinko yrittää kansalaisten siirtymistä keskiolutta miedompaan olueen tai ihan alkoholittomaan.
Näitä miedompia vaaihtoehtoja on kuitenkin niukalaisesti kaupan hyllyillä.
Alkohoverotuksen avulla voitaisiin esim 3,5 % :n olut tehdä panimoille kannattavammaksi valmistaa ja markkinoida  kuin keskiolut. Silloin sen saatavuus lisääntyisi ja ilmeisesti myös mainonta painottuisi miedompaan olueen.
Näin voitaisiin kansa saada siirtymään vapaaehtoisesti vähemmän alkoholia sisältävään juomaan.
Joidenkin tutkimusten mukaan nautitun alkoholin kokonaismäärä on ratkaisevinta.

torstai 22. tammikuuta 2015

Rikkain prosentti omistaa lähes puolet maailmasta

Maailman rikkaimman prosentin osuus maailman varallisuudesta kasvaa jatkuvasti. Ennustetaan, että kuluvana vuonna rikkaimman prosentin varallisuus ylittää 50 %. Siis 99 % menettää. No, nämähän ovat vain prosentteja, mutta kertovat kuitenkin kehityssuunnan.
Haluammeko todella tällaisen maailman? Olisiko tasaisempi jako paremmin paikallaan? Mikä suurta enemmistöä vaivaa?
Vuoden 2007 vaaleissa SKP:n vaalitunnus oli: Jako uusiksi. Tunnus on yhä ajankohtaisempi.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Joskus pienikin asia ärsyttää

Niinkuin Sammon konsernijohtajan Kari Stadigin palkka. Äijä tienasi vuonna 2012 2 450 000 eur, vuonna 2013 3 530 000 eur. Korotusta vuodessa 1 080 000 eur.
Kuukausipalkaksi muutettuna Stadig tienasi v. 2013 294 166 eur/kk Lisäksi miehestä maksettiin todella iso ylimääräinen eläkemaksu. Ymmärtäähän sen, ettei tällaisista palkoista kunnon eläkettä kerry.

Anteliaat omistajat, ei muuta voi sanoa. Suurin omistaja on Suomen valtion osakesalkkua hallinnoiva Solidium 11,9 % omistusosuudella.

Sampo konsernin iso bisnes on vakuutusyhtiö if. Jos edellä kuvatun laista palkanmaksua ei kannata voi mainiosti äänestää niin sanotusti jaloillaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa vakuutusten siirtämistä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirrossa voi jopa säästää rahaa, sitä omaansa, paljon pienemmissä erissä tienattua.

Vasemmalla Sammon konsernijohtaja Kari Stadig seurassaan Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Ammattiliitot vuokralaisten asialla

Suomen suurin vuokranantaja VVO julkaisi tuloksensa vuodelta 2013. Voittoa syntyi yli 75 milj. Kun voitto jaetaan asuntojen määrällä n. 40 000 tulee tulokseksi, että jokaisen asunnon vuokralainen maksoi 150 eur ylimääräistä VVO:n voittokassaan  joka ainoa kuukausi.
 VVO:n vuokrat nousivat v. 2013 tai niitä nostettiin 3,4 %,  eiväthän ne itsestään nouse.   
 VVO:n tulos ei olisi vaatinut sentinkään nostoa vuokriin
 


VVO:n toimitusjohta Jani Nieminen sanoo, että kalleimpien vuokra-asuntojen kysyntä on laskenut. Kolme neljästä haluaa yksiön tai kaksion. Haluaako todella vai eikö pysty maksamaan isomman asunnon vuokraa?
Edelleen todetaan, että vuokrankorotuksiin on ollut edelletyksiä etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa on pulaa vuokra-asunnoista ja tarjonta ylittää kysynnän.
Tällaisia toimintakeinoja käyttää vuokranantaja josta yli puolet omistavat ammattiliitot.
VVO:n hallituksessa on myös Pro:n puheenjohtaja Antti Rinne joka kiertää kenttää SDP:n puheenjohtajaehdokkaana herättämässä keskustelua puolueen linjasta. Toivottavasti myös asuntopolitiikka on puheena. Rinteellä olisi oiva tilaisuus aloittaa paremman asuntopolitiikan teko VVO:n hallituksessa.
Jutun otsikolla ei siis ole mitään tekemistä todellisuuden kansaa. Itse jään mielenkiinnolla odottamaan kun oma ammattiliittoni PAM kertoo kuinka se käyttää omat osinkonsa VVO:sta runsaat 1,2 milj. euroa jäsenistönsä asumisistilanteen parantamiseksi.

                            Kuvassa VVO:n pääkonttori Helsingissä Mannerheintien varrella.